Palveluverkkosupistus heikentää liikuntamahdollisuuksia

Liikuntalain mukaan kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja, tukemalla kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunta mielletään kunnan peruspalveluksi, ja se on siten tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointia.

Riihimäen nykyinen liikuntapaikkojen palvelutaso mahdollistaa kohtuullisesti liikunnan harjoittamisen ja lajikohtaisen harjoittelun. Tätä mahdollisuutta kaupungissamme myös käytetään. Riihimäkeläisten koulujen liikuntasalien käyttöaste on 80-99 %.

Jos kuitenkin menetämme palveluverkkosupistuksessa ohjausryhmän mallin mukaisesti reuna-alueiden koulut, menetämme myös tärkeitä liikuntapaikkoja.

Koulujen salit ovat merkittäviä, lähellä kunnan asukkaita sijaitsevia liikuntapaikkoja. Osalle lajeista ja liikuntaryhmistä juuri pienet salit varusteluineen sopivat parhaiten. Uramon suuren koulun liikuntasalin soveltuvuudesta eri lajien yhtäaikaiseen käyttöön on jo ensimmäiseltä vuodelta huonoja kokemuksia. Vaikka salin pitäisi olla helposti muokattavissa, se ei toimi samanaikaisten ryhmien käytössä muun muassa huonon väliverhoäänieristyksen takia. Kaavailtu monitoimitalo sisältää saman riskin.

Jos liikuntapaikat vähenevät kunnastamme edelleen, on ilmeistä, ettei kaikille liikuntaseuroille ja -ryhmille riitä salivuoroja. Jo vuosi sitten elinvoimajohtajamme Mika Herpiö suositteli osalle seuroista hankkimaan harjoitustiloja yksityisiltä toimijoilta. Se johtaisi väistämättä harjoitusmaksujen reiluun korotukseen ja karsisi siten osan harrastajista. Seurojen ydintoimintaa on liikuntatoiminnan ohjaaminen, valmentaminen ja lajin edistäminen, jotka kaikki perustuvat enimmäkseen vapaaehtoistyölle. Tässä liikuntakulttuurissa on vain harvoja suurseuroja, jotka pystyvät kustantamaan vapailta markkinoilta olevat liikuntatilat saati rakentamaan ja ylläpitämään liikuntapaikkaa itsenäisesti. Seurat maksavat jo tällä hetkellä kunnalle suhteellisesti suuria salivuokria. Herpiön suositukset johtavat herkästi seurojen näivettymiseen.

Jos tässä ympäristössä edes lapsille halutaan seuroissa taata mahdollisuus liikkumiseen, silloin leikataan aikuisten harrasteryhmistä. Itselleni terveydenhuollon ammattilaisena ajatus on kylmäävä ja sen pitäisi aiheuttaa väristyksiä myös kuntahallinnossa.

UKK-instituutti on ryhtynyt laskemaan liikkumattomuuden kustannuksia kuntasektorille. Laskenta on aloitettu Pirkanmaalta Tampereen ympäristöseudulta, jossa Riihimäkeä kooltaan lähimpänä on noin 30 000 asukkaan Kangasalan kaupunki. Kangasalan liikkumattomuuden hinta on UKK:n selvityksen mukaan 23,8 miljoonaa euroa vuodessa. Liike on lääke - myös kuntatalouden tervehdyttämiseen.

Lähikoulujen kadotessa myös liikuntapaikkojen saavutettavuus heikkenee. VALO2015-tutkimuksen mukaan koulupihojen liikuntapaikat ovat ulkojäiden ohella lasten ja nuorten yleisimmin käyttämiä vapaa-ajan liikkumisen paikkoja etenkin alakouluiässä. On myös esitetty arvio, että matkan liikuntapaikalle tulisi olla alle kaksi kilometriä ja niin turvallinen, että kouluikäinen lapsi pystyy kulkemaan sen itse kävellen tai pyöräillen. Liikuntapaikan sijainti on merkityksellinen myös erityisesti vähän liikkuville aikuisille. Kaavailtu monitoimitalo ei vastaa heidänkään tarpeisiinsa.

Jos kaavailtu palveluverkkosupistus toteutuu, liikuntapaikkojen väheneminen köyhdyttää Riihimäen liikuntaelämää, vähentää liikuntakertojen määrää ja liikunnan terveyshyötyjä sekä lisää liikkumattomuuden kustannuksia kunnassamme merkittävästi. Liikuntapaikkojen hyvä saavutettavuus, sekä fyysisesti että henkisesti, on yksi tehokkaimmista ja kunnalle edullisimmista keinoista edistää kuntalaisten terveyttä.

Kuntia on kannustettu koko 2000-luvun korotetulla valtion avustuksella rakentamaan ja kehittämään lähiliikuntapaikkoja. Jyväskylän yliopiston liikunnan paikkatietojärjestelmä LIPASin mukaan Riihimäen liikuntapaikkojen määrä asukasta kohti on kuitenkin jo tällä hetkellä selvästi maakunnan alhaisin. Palveluverkkosupistuksessa olemme nyt menettämässä tärkeän osan vähäisistäkin liikuntapaikoistamme.

Susanna Jaakkola, fysioterapeutti

Riihimäki

Maria Pohjanvuori, puheenjohtaja

Riihimäen voimistelu ja liikunta RIVOLI ry

Katja Pietinen, varapuheenjohtaja

Rss Panthers Ry

Anssi Kemppi, puheenjohtaja

Riihimäen Palloseura RIPS ry

Mikko Helander, puheenjohtaja

Riihimäen Taitoluistelijat ry

Antti Laaksonen, toiminnanjohtaja

Kiekko-Nikkarit ry

Marjut Tarna, Riihimäen Kisko ry:n Yleisurheilujaosto

Pirjo Lappalainen, toiminnanjohtaja

Riihimäen Uimaseura RiUS ry